Aluevaaleissa valittiin 1 379 aluevaltuutettua 10 584 ehdokkaasta. Kokoomus oli aluevaalien suurin puolue 21,6 prosentin ääniosuudella ja eniten paikkoja aluevaltuustoista sai Keskusta, 297 paikkaa (21,5 %). Kokoomus sai 289 paikkaa (21,0 %) ja SDP 277 paikkaa (20,1 %).

Aluevaltuustoihin valituista enemmistö (53,3 %) oli naisia. Naisten osuus oli suurin Vihreän liiton valituista (83,3 %) ja pienin Perussuomalaisten valituista (33,5 %). Ehdokkaista naisia oli 45,4 prosenttia.

Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä oli 50,3 vuotta, miesehdokkaiden 51,5 ja naisehdokkaiden 48,7 vuotta. Ehdokkaista 2 996 oli 60 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ehdokkaista oli 24 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia yhteensä 366. Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat olivat KD:lla, 60 vuotta täyttäneiden osuus oli 37,5 prosenttia ja keski-ikä 53 vuotta. Eduskuntapuolueista nuorimmat ehdokkaat olivat Vihreällä liitolla, joista 34,2 prosenttia oli alle 40-vuotiaita ja keski-ikä 45,1 vuotta.

Aluevaltuustoihin valittujen keski-ikä oli 51,1 vuotta, miesten 53,6 vuotta ja naisten 49,0 vuotta. Nuorimpia olivat Vihreiden aluevaltuutetut, keski-ikä 40,0 vuotta ja vanhimpia Kristillisdemokraattien valitut, keski-ikä 56,5 vuotta. Alle 30-vuotiaita valittiin 66 (4,8 %) ja 60 vuotta täyttäneitä 416 (30,2 %).

Ehdokkaiksi oli asettunut 3 miestä ja 2,4 naista tuhatta äänioikeutettua miestä/naista kohden. Kuntavaaleissa naisten ehdokkuus on ollut kaikissa ikäluokissa miehiä alemmalla tasolla. Vuoden 2022 aluevaaleissa lähes kaikissa ikäluokissa aina 50-vuotiaisiin saakka naisten osuus ehdokkaista oli suurempi kuin miesten.

Suhteellisesti eniten naisehdokkaita oli Kanta-Hämeessä (50,2 %). Selkeästi muita alueita vähemmän naisehdokkaita oli Kainuussa ja Päijät-Hämeessä, alle 40 prosenttia ehdokkaista.

Yhteensä 13 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin valittiin naisenemmistö. Naisten osuus valituista oli suurin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (68,4 %) ja pienin Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla (44,1 %).

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista 80 prosenttia oli ehdokkaana myös 2021 kuntavaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita oli Perussuomalaisilla, joista lähes 95 prosenttia oli ehdolla myös kuntavaaleissa. Vähiten myös kuntavaaleissa olleita ehdokkaita oli Liike Nyt -puolueella hieman yli 50 prosenttia. Suurin osa ehdokkaista oli 2021 kuntavaaleissa saman puolueen ehdokkaana kuin nyt.

Valituiksi tulleista noin 84 prosenttia oli ehdokkaana myös vuoden 2021 kuntavaaleissa. Suhteellisesti eniten aluevaltuustoihin valittiin kuntavaaleissa ehdokkaana olleita Perussuomalaisista (96,8 %) ja vähiten RKP:stä (71,1 %).

Vieraskielisiä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia, oli ehdokkaissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Äänioikeutetuista vieraskielisiä oli hieman yli kuusi prosenttia, ehdokkaista 2,2 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten vieraskielisiä ehdokkaita oli Vihreällä liitolla (4,0 %) ja Kristillisdemokraateilla (3,4 %). Eduskuntapuolueiden ulkopuolisessa ryhmässä vieraskielisten osuus ehdokkaista oli keskiarvoa suurempi (3,8 %). Vieraskielisten ehdokkaiden osuus oli pienin Perussuomalaisilla (1,2 %) ja Liike Nyt -puolueella (1,2 %).

Valituiksi tulleista vieraskielisiä oli 15, eli hieman yli yksi prosentti.

Ehdokkaissa oli 27 eri maan kansalaisia. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia oli hieman yli neljä prosenttia. Ulkomaan kansalaisia oli ehdokkaana 66 henkilöä. Suomen kansalaisia, joilla oli myös jonkin toisen maan kansalaisuus, oli ehdokkaana 163 (1,5 %). Kaikista äänioikeutetuista kaksoiskansalaisia oli 2,1 prosenttia.

Ehdokkaista yli 93 prosentilla oli jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut hieman yli 76 prosenttia. Tämä selittyy osittain äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Eduskuntapuolueista korkein koulutustaso oli Vihreän liiton ehdokkailla, joista lähes 68 prosentilla oli korkeakouluasteen tutkinto. Kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon oli suorittanut 47 prosenttia, äänioikeutetuista 23 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaat olivat keskimääräistä korkeammin koulutettuja, RKP:n ehdokkaista 63,7 ja Kokoomuksen 60,0 prosentilla oli korkeakouluasteen tutkinto.

Valituista 97 prosenttia oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Korkeimmin koulutettuja olivat Vihreän liiton valitut. Heistä korkeakouluasteen tutkinto oli noin 83 prosentilla.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan aluevaaleissa 2022, %

Vain
perusaste
Toinen
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
koulu-
aste
Ylempi
korkea-
kouluaste,
tutkija-
koulutus
Äänioikeutetut 23,8 44,2 9,5 12,2 10,3
Ehdokkaat 6,6 34,7 11,7 18,7 28,3
SDP 5,8 38,5 12,9 18,6 24,2
PS 11,1 51,1 10,9 14,9 12,0
KOK 4,6 22,3 13,0 18,4 41,6
KESK 4,6 28,2 16,1 18,6 32,5
VIHR 4,8 23,1 4,6 22,7 44,8
VAS 7,5 43,5 8,4 20,5 20,0
RKP 3,9 19,0 13,4 23,5 40,2
KD 6,7 31,1 13,5 18,1 30,7
LIIKE 9,0 42,6 11,0 21,7 15,7
Muut 9,8 47,1 11,1 15,8 16,2
Valitut 3,0 19,4 11,7 18,9 46,9
Miehet 1,5 14,0 12,4 22,4 49,7
Naiset 4,8 25,6 10,9 14,9 43,8

Ehdokkaista työllisiä oli vuoden 2020 lopussa 70 prosenttia ja työttöminä noin seitsemän prosenttia. Äänioikeutetuista työllisiä oli noin puolet ja työttöminä 7,6 prosenttia. Ehdokkaista oli eläkeläisiä selvästi äänioikeutettuja vähemmän (noin 17 %). Äänioikeutetuista eläkeläisiä oli noin kolmannes. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä.

Kaikista 18–64 -vuotiaista ehdokkaista työllisiä on 80,4 prosenttia. Työllisyysaste on äänioikeutettujen 18–64 -vuotiaiden kohdalla 11,6 prosenttiyksikköä alempi. Pienin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen työllisyysasteissa on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 6,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Suurin ero on Pohjois-Savossa, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 83,4 prosenttia ja äänioikeutettujen 67,6 prosenttia.

Valituista oli työelämässä vielä suurempi osa kuin ehdokkaista. Kaikista valituista oli työllisiä noin 81 prosenttia, 18–64 -vuotiaista työllisten osuus oli 92,1 prosenttia. Eläkeläisiä valituista oli noin 13 prosenttia.

Ehdokkaissa oli enemmän yrittäjiä (ml. maa- ja metsätalousyrittäjät) kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista oli noin 14 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli 10 prosenttia. Eduskuntapuolueista eniten yrittäjiä oli ehdokkaana Liike Nyt -puolueella (30,2 %) ja toiseksi eniten Keskustalla (20,2 %), joista noin puolet oli maa- ja metsätalousyrittäjiä.

Aluevaltuustoihin valituiksi tulleista työllisistä yrittäjiä oli 12,3 prosenttia, eniten Liike Nyt -puolueen (36,8 %) ja Keskustan valituista (19,8 %). Toimihenkilöitä valituista tulleista oli 79 prosenttia, eniten Vasemmistoliiton (88,3 %) ja Kristillisdemokraattien valituista (87,5 %). Työntekijöitä valituista oli 3,9 prosenttia, eniten Perussuomalaisissa (9,6 %).

Toimialoista eniten aluevaltuustoihin valittuja työllisti terveys- ja sosiaalipalvelut, valituiksi tulleista työllisistä toimialalla työskenteli vuoden 2019 lopussa 30,1 prosenttia. Toiseksi suurin toimiala oli julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus, jossa työllisistä valituista työskenteli 24,4 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 17,7 prosenttia ja julkisessa hallinnossa 4,8 prosenttia. Työllisistä valituista 42,3 prosenttia oli kuntasektorin palkansaajia. Valtiosektorilla työskenteli 16,0 prosenttia, yksityisen sektorin palveluksessa 29,4 prosenttia ja yrittäjinä 12,3 prosenttia valituista työllisistä valtuutetuista.

Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 30 900 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo oli keskimäärin 39 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot olivat suurimmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella niin äänioikeutetuilla (25 900 euroa/vuosi) kuin ehdokkaillakin (34 500 euroa/vuosi). Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä oli Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli yli 10 000 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot olivat Keski-Pohjanmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla, alle 8 000 euroa.

Aluevaltuustoihin valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2020 oli 42 200 euroa. Valituiksi tulleiden miesten tulojen mediaani oli 47 000 euroa ja naisten 39 200 euroa.

Valtakunnallinen ehdokasrekisterion julkaistu Oikeusministeriön ylläpitämillä sivuilla ( www.vaalit.fi ).

 

Lähde: Aluevaalit 2022, ehdokkaat ja valitut, Tilastokeskus